Heipä hei, mulla on tässä oikeesti todella hyvät perustelut miksi lopetan. Kyllä, lopetan.
Oon kyllästynyt siihen, että postaan tänne väkisin, odotan kommentteja, tahdon muilta iloisia kommentteja.
Sitä saankin.
Mutta entä jos mun blogia ei olisikaan ? Ajattelisiko kukaan 'Hei jollainhan vois olla hyvä blogi, menenpäs kommentoimaan'
Tuskin.
Mä olen kyllästynyt siihen, että kävelen ulos, jäädytän käteni, otan tärähtäneitä kuvia
Mä olen kyllästynyt siihen, että mun nuket ei tuu valmiiksi KOSKAAN.
Mä olen kyllästynyt nukkeiluun.
Mä en tiedä lopetanko lifebloginkin pian, varmaan, mutta ainakin tän blogin tarina oli tässä. Se oli lyhyt mutta ytimekäs.
JA MÄ TOIVON, että te annatte mulle sanasen, miksi MUN BLOGINI OLI HYVÄ (jos se edes oli?)
En aio palata bloggeriin, mutta mun ahdistusta piristäisi se, että te kertoisitte mitä mieltä olitte tästä, millaisen näkökulman saitte musta, ja miten mun olisi kuulunut jatkaa.
Mä toivon, että te arvostatte mua yhä, vaikka päätinkin näin. Elämäähän tä vaan on.
Päätin kuitenkin postata nää kuvat tänne, koska pitäähän tässä jotain kuvia olla.
Mä varmaan teen jossain kohtaa julkisen flickrin, missä sitten näätte mitä nukeille kuuluu ^^'
vas; yui oik; camille
Yui; 'TÄMÄ ON MINUN SHOOTTINI MENE POIS LOHIKÄÄRME!!!!!!!!!111'
lohis; ok ._.
eli toivon, että nyt jokainen joka tän lukee oikeasti kommentoi.
heippa, ja hyvästi. <3
ootte parhaita :) <3
xoxo,
ruth